torstai 12. maaliskuuta 2015

Seuris, mikä se on?

Edellisessä postauksessa kerroin peuranlihasta, josta teimme ribsejä ja hernekeittoa. No, hyvin onnistui molemmat, etenkin pitkään haudutettu lihaliemi joka päätyi hernekeittopohjaksi.



Tässä annoksessa on käytetty linssejä, nuudelia, avokadoa, chiliä, sipulia ja parsakaalia mausteita sekä soijakastiketta unohtamatta.



Eilen tallustelin Seurasaarta kohti ja piipahdin matkan varrella Villa Angelicassa, kun "vakkarikahvila" oli suljettu. Tässä paikassa hinnat ovat korkeat, mutta miljöö sitäkin arvokkaampi. On meinaan ihanan idyllinen vanha puuhuvila! Harmi ettei asiakaspalvelija osannut kertoa mitään kahvilasta. Kysyin omistaako sen yksityishenkilö vai kaupunki ja vastaukseksi tuli: "En tiedä, tää on vaan kahvila". Morjens!







Kahvilasta matka jatkui Tamminiemen kautta Seurasaareen.






Ensimmäisenä vastaan tulee väylä Pukkisaareen, jossa sijaitsee rautakautinen kauppakylä. Kylään pääsee pitkospuita pitkin kävellen, samalla nauttien veden ja luonnon läheisyydestä.




Seurasaareen johtava silta rakennettiin 1892 pari vuotta tuota aikaisemmin riehuneen syysmyrskyn kaatamista puista.





Seurasaareen siirrettiin talonpoiskaisrakennuksia Suomen eri maakunnista ja se saikin vaikutuksensa Ruotsissa sijaitsevasta Skansenista.
























Tämä on yksi lempipaikoistani varsinkin kesäisin. Mikä olisikaan ihanampaa kuin pakata laukkuun eväät, kävellä kuumalla kesähelteellä Seurasaareen ja pulahtaa vilvoittavaan veteen nauttien samalla ystävien ja läheisten seurasta, naureskellen hassuille jutuille ja katsella yöpuulle painuvaa aurinkoa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti